8.1.2008

Kelin mukaiset jalkineet ja liukuesteet jalkineiden pohjissa ovat tehokas keino torjua liukastumisia. Kaatumisonnettomuuksia voi ehkäistä myös säännöllisellä tasapainoharjoittelulla.

Kenkiin asennettavat liukuesteet on syytä valita käyttötarkoituksen mukaan.

-Liukuesteiden pitää olla tyyppitarkastettuja ja sertifioituja tuotteita. Sellaisia myyvät muun muassa suutarit, kenkäkaupat ja monet tavaratalot, kertoo erikoistutkija Raoul Grönqvist Työterveyslaitokselta.

Liukuesteiden valinnassa kannattaa tarkistaa, että ne pysyvät tukevasti paikallaan eivätkä liikaa rajoita liikkumista. Ne tulee tarvittaessa voida riisua tai ottaa pois käytöstä vaivattomasti. Sileillä ja kovilla alustoilla kuten kivilattioilla liikuttaessa liukuesteet voivat jopa lisätä tapaturmariskiä.

Liukuesteitä on muun muassa jalkineen pohjan ja koron alle kiinnitettäviä malleja, jalkineiden päälle puettavia, kalossimallisia liukuesteitä sekä jalkineen pohjaan kiinnitettäviä nastoitussarjoja. Lisäksi on olemassa jalkineeseen integroituja liukuesteitä.

Kulkuväylien kunnossapidolla ja kelitiedottamisella merkittävä rooli

Jalankulkuväylien kunnossapitäjän on kiinnitettävä liukkailla keleillä erityistä huomiota kulkuväylien oikea-aikaiseen hiekoitukseen, auraukseen, valaistukseen ja esteettömyyteen. Virheellisillä hoitotoimilla kulkuväylien turvallisuus voi heikentyäkin.

Jalankulkijan kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen jalankulkutiedotteita (www.ilmatieteenlaitos.fi/jalankulku) . Yleisradion maakuntaradiot ja aluetelevisiot lukevat tiedotteet lähetyksissään. Jalankulkutiedotteet löytyvät myös YLEn Teksti-TV:stä sivulta 407.

-Liukastumisen kannalta pahin säätilanne on silloin, kun jään päälle sataa vähän kuivaa lunta tai vettä, kertoo ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta.

Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin kotitapaturma. Jopa 80 prosenttia ikääntyneiden tapaturmista on kaatumisia, liukastumisia ja putoamisia. Kaatumisista ja liukastumisista joutuu hakeutumaan sairaalahoitoon jopa 50 000 suomalaista vuosittain. Kaikkiaan niistä aiheutuu yhteiskunnalle yli puolen miljardin euron kustannukset vuosittain.

Miten pysyisimme pystyssä? -jalankulun turvallisuuskampanja käynnistyy tänään Työterveyslaitoksella pidettävässä seminaarissa klo 13 (osoite Haartmaninkatu 1 A, Helsinki). Seminaarin avaa terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Raoul Grönqvist, Työterveyslaitos, puh 030 474 2071, 046 8505041 ja ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos, puh (09) 1929 3444

Miten pysyisimme pystyssä? -kampanja: www.kotitapaturma.fi

Viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, Finanssialan Keskusliitto, puh 050 5987 063

7.1.2008

Suomessa hukkui Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 181 henkeä eli 7 enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.

Vaikka naisten hukkumiset kaksinkertaistuivat viime vuonna, hukkumiskuolema on edelleen hyvin miehinen tapahtuma, sillä hukkuneista 81 prosenttia oli miehiä ja naisia vain 19 prosenttia. Miehiä hukkui kuitenkin kuusi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja naisia vastaavasti 13 enemmän.

Heikot jäät yllättivät keväällä

Viime talven heikot jäät yllättivät jäällä liikkuvat. Maalis-huhtikuussa sattui 28 hukkumisonnettomuutta, vuotta aiemmin vain viisi. Leuto talvi heikensi jään kantavuutta nopeasti keväällä. Tämä näkyi valitettavana piikkinä hukkumisonnettomuuksissa.

Heikkoihin jäihin hukkui yhteensä 30 henkilöä eli kahdeksan henkilöä enemmän kuin vuonna 2006. Vesiliikenteessä hukkui yhteensä 52 henkilöä, neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uintimatkalla hukkuneita oli 41 eli viisi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuosittaisista hukkumisista noin puolet sattuu kesä-elokuussa. Vuonna 2007 hukkuneita oli 96. Juhannuksena hukkui viisi ihmistä eli yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Varo - jäät ovat vielä heikkoja

Talvi on alkanut ja vesistöt jäätymässä. Pohjoista myöten jäät ovat kuitenkin vielä tavanomaista ohuempia. Älä liiku jäällä ennen kuin olet täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueellasi. Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Halkeamat heikentävät kantavuutta vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Varo siis heikkoja jäitä!

Jäällä kulkijan vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ja metallipäinen keppi jään kestävyyden koettelemiseen. Mukaan on syytä ottaa kelluttavaksi pakattu selkäreppu, joka on napakasti mahavyöllä kiinnitetty.

Jään pettäessä:

* Säilytä mielesi rauhallisena ja toimi harkiten.

* Huuda heti apua tai puhalla pilliin.

* Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa. Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset ellet muuten pääse ylös.

* Riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se käsin ja vartalolla särkyy.

* Kohota itsesi uintipotkuilla vaaka-asentoon jäänaskaleita apuna käyttäen ja ponnista jään päälle.

* Kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä.

* Hakeudu nopeasti lämpimään.

Lisätietoja kampanjasta löytyy Internet-sivuilta www.viisaastivesilla.fi, hukkumistilastot osoitteesta www.suh.fi.

Lisätietoja:

- kampanjan puheenjohtaja, veneilyn ylitarkastaja Kimmo Patrakka, Merenkulkulaitos,

p. 020 448 4384, gsm 040 867 4384 (kampanja)

- toiminnanjohtaja Janne Ollikainen, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto, p. (09) 3436 5632, gsm. 040 501 9908 (kiertue)

Viisaasti vesillä on Merenkulkulaitoksen, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Terveyden edistämisen keskuksen, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton yhteiskampanja. Yhteistyökumppaneita ovat lisäksi Folkhälsan, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ja Suomen meripelastusseura.

Tällä TUKES-ohjeella Turvatekniikan keskus vahvistaa kohdissa 2 ja 3 esitetyt standardiluettelot.

2 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 1193/1999 esitettyjä oleellisia turvallisuusvaatimuksia:

• Standardisarja SFS 6000 (2007) Pienjännitesähköasennukset, jonka yksittäiset standardit on lueteltu liitteessä 1.
• SFS 6001 (2001) + A1 (2005) Suurjännitesähköasennukset

• SFS-EN 60079-14 (2003) Kaasuräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset
• SFS-EN 61241-14 (2005) Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Valinta ja asennus [korvaa standardin SFS-EN 50281-1-2 (1999)]
• SFS-käsikirja 140 (2004) Osa 3  Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, Osa 3 Räjähdetilat [tai Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A1-93 41§ räjähdystarviketiloja koskevilta osin]
• SFS-EN 50107-1 (2003) Valomainokset ja valopurkausputkien asennukset yli 1 kV mutta alle 10 kV tyhjäkäyntijännitteellä. Osa 1: Yleiset vaatimukset
• SFS-EN 50191 (2000) Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö
• SFS-EN 50272-2 (2001) Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: Paikallisakut
 
• SFS-EN 50119 (2001) Railway applications – Fixed installations – Electric traction overhead contact lines
• SFS-EN 50122-1 (1998) Railway applications – Fixed installations — Part 1: Protective provisions relating to electrical safety and earthing
• SFS-EN 50122-2 (1999) + A1 (2002) Railway applications – Fixed installations - Part 2: Protective provisions against the effects of stray current caused by d.c. traction systems
• SFS-EN 50124-1 (2001) + A1 (2004) + A2 (2005) Railway applications – Insulation coordination – Part 1: Basic requirements – Clearances and creepage distances for all electrical and electronic equipment

• SFS-EN 50341-1 (2002) + SFS-EN 50341-3-7 (2006) Vaihtosähköilmajohdot yli 45 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt, Osa 3-7 Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt
• SFS-EN 50423-1 (2005) Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV ja korkeintaan 45 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset [standardia sovelletaan yhdessä standardien SFS-EN 50341-1 ja SFS-EN 50341-3-7 kanssa]
tai
• Sähkötarkastuskeskuksen julkaisu A 4-93 (1993) Vahvavirtailmajohtomääräykset
• SFS 5790 (1995) 12/20 kV Ilmajohdot. PAS-järjestelmä
 
 
 Luetteloitujen standardien edelliset painokset
 
KTMp 1193/1999 2§:n mukaan “sähkölaitteistot on suunniteltava, rakennettava ja korjattava hyvän turvallisuusteknisen käytännön mukaisesti”. Tämä tarkoittaa sitä, että noudatetaan voimassa olevien standardien määrittelemää turvallisuustasoa. Standardit kehittyvät ja uudistuvat vuosien kuluessa eri osapuolien yhteistyönä. Kulloinkin vallitseva käsitys hyväksyttävästä turvallisuustasosta muuttuu vuosien kuluessa, eikä standardien vanhentuneiden painosten voida siksi katsoa täyttävän päätöksen 2§:n vaatimusta. 
 
Keskeneräisiä, normaalin rakentamisaikataulun mukaisia töitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista muuttaa siksi, että standardin painos vaihtuu. Myös uudistuneen tiedon hankkimiseen tarvitaan käytännössä jonkin verran aikaa.
 
 Edellä esitetyn johdosta noudatetaan standardien painosten vaihtuessa seuraavia periaatteita:
• Kaikissa aloitettavissa uusissa sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakennus- ja korjaustöissä (uudiskohteet, muutokset ja laajennukset) noudatetaan tähän Tukes-ohjeeseen luetteloitua standardin uusinta painosta niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään 3 kk kuluttua tämän ohjeen vahvistamisesta.
• Kohteet, joissa sähkölaitteiston rakennustyöt on jo aloitettu tai joissa on käynnistetty valmiin sähkösuunnitelman toteutukseen liittyvät toimenpiteet 3 kk kuluessa tämän ohjeen vahvistamisesta, voidaan rakentaa loppuun noudattaen edellistä luetteloitua standardin painosta. Mikäli kohteen rakennustyö keskeytyy tai viivästyy tavanomaista rakentamisaikaa huomattavasti pidemmäksi, on sähkölaitteiston toteutusvaatimukset tarkistettava ajan tasalle.
 
 
3 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT
 
Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 1194/1999 esitettyjä oleellisia turvallisuusvaatimuksia:
 
• SFS 6002 (2005) Sähkötyöturvallisuus 
 
Luetteloidun standardin edellinen painos
 
KTMp 516/1996 (muutos 1194/1999) 29i§:n mukaan “työssä on otettava huomioon Suomessa noudatettavat menettelytavat ja vallitsevat työolosuhteet”. Tämän johdosta standardin SFS 6002 uuden v. 2005 painoksen soveltamiseen on syytä siirtyä mahdollisimman pian ja viimeistään, kun työtä tekeville henkilöille annetaan seuraavan kerran KTMp 29d§:n mukainen koulutus ja opastus, joka standardin mukaan tulee uusia enintään 5 vuoden välein.
 
 
4 VOIMAANTULO
 
Tämä Tukes-ohje tulee voimaan ilmestyttyään ja on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 31.12.2012 saakka. Ohje uusitaan tavallisesti kerran vuodessa standardien päivittymisen takia. Tämä Tukes-ohje korvaa ohjeen S10-2006, 5.10.2006.
 
 
 
Ylijohtaja Seppo Ahvenainen 
 
 
 
Johtaja Reijo Mattinen
 
 
LISÄTIETOJA
 
MUUTOKSET OHJEEN EDELLISEEN PAINOKSEEN NÄHDEN
 
Tämä Tukes-ohje korvaa ohjeen S10-2006 5.10.2006. Tähän ohjeeseen on lisätty seuraavat uudet tai uudistuneet standardit.

• Standardisarja SFS 6000 (2007) Pienjännitesähköasennukset
• A1 (2004) ja A2 (2005) standardiin SFS-EN 50124-1 (2001) Railway applications – Insulation coordination – Part 1: Basic requirements – Clearances and creepage distances for all electrical and electronic equipment

Lisäksi kohdassa 2 on tarkennettu ohjeita standardien painoksen vaihtumistilanteeseen.

Ministeriön päätöksien 1193/1999 ja 1194/1999 tekstit on jätetty pois liitteistä, koska ne löytyvät tarvittaessa helposti muualtakin.
YHTEYSTIETOJA

Lisätietoja tästä ohjeesta antaa Turvatekniikan keskus, PL 123, 00181 Helsinki, puhelin 010 60 52 000, telekopio 010 60 52 466. TUKES-ohjeiden ajantasaiset versiot ovat saatavilla TUKESin Internet-sivuilla www.tukes.fi

SFS-standardeja ja SFS-käsikirjoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, PL 116, 00241 Helsinki, puhelin (09) 149 9331, telekopio (09) 146 4914, sähköposti sales@sfs.fi.

Tarvittaessa lisätietoja standardien yksityiskohtaisesta sisällöstä antaa mm. SESKO ry (Sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimisjärjestö), PL 134, 00211 Helsinki, puhelin (09) 696 3970, telekopio (09) 677 059.

Sähkötarkastuskeskuksen julkaisua A4-93 myy Sähköinfo Oy, PL 55 (Harakantie 18), 02601 Espoo, puhelin (09) 547 610, telekopio (09) 5476 1400, internetsivut www.sahkoinfo.fi

LIITTEET 

Liite 1, Standardisarjan SFS 6000 standardit

Standardisarjan SFS 6000 standardit

Huom.  Edellä luetellun standardisarjan SFS 6000 standardit sisältyvät SFS-käsikirjaan 600 (2007).

1. Palovaroittimen toiminta on syytä tarkastaa. Palovaroitin varoittaa vaarasta vain jos siinä on toimiva paristo. Lisätietoja palovaroittimesta ja sen asentamisesta osoitteesta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/palovaroitin/ .

2. Kynttilän polttaminen aiheuttaa joulunaikaan joitakin tulipaloja. Sijoita kynttilät aina turvalliseen paikkaan siten, ettet aiheuta palonvaaraa. Pidä tulitikut ja kynttilät poissa lasten ulottuvilta, äläkä jätä lasta tai lemmikkiä hetkeksikään yksin palavan tulen kanssa. Varoita lapsia tulitikkuleikkien ja kynttilöiden vaaroista. Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomatta. Lisätietoja kynttilän ja ulkotulien polttamisesta osoitteesta:  http://www.spek.fi/tiedotus/

3. Mieti ennakolta, miten toimit tulipalo-, onnettomuus- tai sairauskohtaustilanteessa.

 
·        Pelasta itsesi ja vaarassa olevat

·        Tulipalossa sulje ovet ja ikkunat estääksesi savun ja palon leviäminen

·        Soita hätänumeroon 112. Kerro mitä on tapahtunut, tarkka osoite sekä onko ihmisiä vaarassa.

·        Estä lisävahinkojen syntyminen varoittamalla muita ihmisiä mahdollisesta vaarasta.

·        Anna tarvittaessa ensiapua loukkaantuneille.

·        Sammuta palo, jos arvioit sen mahdolliseksi.

·        Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

4. Varaudu tulipalon sammuttamiseen hankkimalla sammutusväline. Pidä sammutusvälineet saatavilla ja kertaa niiden käyttö koko perheelle. Lisätietoa sammuttamisesta ja sammutusvälineistä osoitteesta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/sammutus/ .