Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama, terveyttä vahingoittava tapahtuma. Tapaturmat voidaan luokitella liikennetapaturmiin, työtapaturmiin, koti- ja vapa-ajan tapaturmiin sekä väkivaltaan. Suomessa vammaan johtavia tapaturmia sattuu vuosittain noin yksi miljoona. Vuosittain tapaturmaisesti kuolee yhteensä noin 2 700 henkilöä.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat suurin tapaturmaryhmä

Joka vuosi koti- ja vapaa-ajan tapaturma sattuu noin 700 000 suomalaiselle. Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin 2 100 henkilöä.

Valtaosa kaikista tapaturmista on koti-, liikunta ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Liikuntatapaturmien osuus oli 29%, kotitapaturmien osuus 27% ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus oli 10%.

Tarkasteltaessa pelkästään tapaturmia oli koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista 73,5%. Työtapaturmien osuus on 18% ja liikennetapaturmien osuus 6%. Väkivallan uhriksi joutuu 10%.

Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin 2 100 henkilöä. Liikenteessä kuolee noin 400, väkivaltaisesti kuolee noin 100 ja työssä noin 40 henkilöä.

Eniten kuollaan kaatumalla ja putoamalla

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee noin 2 100 suomalaista vuosittain. Määrä on noin 80 % tapaturmaisista kuolemantapauksista. Yleisimmät syyt kuolemantapauksissa ovat:

  • kaatumiset ja putoamiset
  • alkoholimyrkytykset
  • hukkumiset
  • tukehtumiset
  • paleltumiset
  • palokuolemat

Suomen koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus on suurempi kuin muissa EU-maissa.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista arvioidaan aiheutuvan neljän miljardin euron kustannukset vuodessa.

Tapaturmista vammoja vapaa-ajalla, kotona, työssä ja liikenteessä

Liikuntatapaturmat yleisimpiä

Eniten vammoja syntyy liikunnan yhteydessä. Näiden tapaturmien määrä on jatkuvasti kasvanut. Miehille sattuu eniten liikuntatapaturmia joukkuepeleissä: jalkapalloa pelatessa, salibandyssä, jääkiekossa. Yleisiä ovat myös lenkkeilytapaturmat. Naisten liikuntatapaturmat sattuvat useimmiten lenkkeilyssä ja kävelyssä. Liikuntatapaturmissa vammat eivät ole kaikkein vakavimpia. Kotitapaturmakampanjan sivuilta löytyy tietoa liikuntatapaturmista ja niiden torjunnasta.

Kotitapaturmia on toiseksi eniten

Toiseksi eniten tapaturmia sattuu kotona ja kotiympäristössä. Yleisimmät kotitapaturmat olivat kaatuminen ja liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Miehille kotitapaturmia sattuu huolto-, korjaus- tai rakennustöissä, muun liikkumisen yhteydessä kotona tai harrastusten yhteydessä. Naisten tapaturmat sattuvat yleisimmin ruoan valmistamisen yhteydessä, siivoamisen tai pyykinpesun yhteydessä tai muun liikkumisen yhteydessä kotona. Myös kodin lähiympäristössä sattuu paljon tapaturmia. Tyypillinen tapaturma on kaatuminen tai liukastuminen esimerkiksi ostosmatkalla. Kotitapaturmakampanjan sivuilta löytyy tietoa kotitapaturmista ja niiden torjunnasta.

Työtapaturmat

Yleisimmät työtapaturmatilanteet olivat kaatuminen tai liukastuminen, esineisiin satuttaminen ja äkillinen liike. Työterveyslaitoksensivuilta löytyy tietoa työtapaturmista ja niiden torjunnasta.

Liikennetapaturmat

Suurimmat liikennetapaturmien riskiryhmät ovat nuoret miehet ja naiset. Vamman aiheuttaneet liikennetapaturmat sattuvat henkilöautolla liikuttaessa, pyöräillessä, moottoripyörällä tai mopolla tai jalkaisin. Liikenneturvan sivuilta löytyy tietoa liikennetapaturmista ja niiden torjunnasta.

Alkoholi on merkittävä taustatekijä tapaturmassa

Päihtyneenä joutuu useammin tapaturman uhriksi ja saa vaikeampia vammoja kuin selvin päin; sitä kuuluisaa humalaisentuuria ei ole olemassa. Lisääntyvä vapaa-aika ja kasvava alkoholin kulutus lisäävät liikenneonnettomuuksia, liikuntatapaturmia, kaatumisia ja asuntopaloja.

  • Sairaaloiden tapaturmapotilaista joka neljännellä on vähintään yksi promille alkoholia veressään.
  • Alle 65-vuotiaille sattuneista kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista lähes puolet sattuu päihtyneille.
  • Palokuolemissa ja hukkumisissa riskiryhmä on runsaasti alkoholia käyttävät keski-ikäiset miehet.

Tapaturmia sattuu kaikenikäisille

Riskiryhmiä ovat nuoret miehet ja ikääntyneet naiset

Ikäryhmittäin tarkasteltuna riskiryhmät ovat nuoret miehet ja ikääntyneet naiset. Yli neljäsosa 15-24-vuotiaista miehistä joutuu vuoden aikana tapaturmaan. Ikääntyneiden kaatumisvammat ovat nelinkertaistuneet 25 viime vuoden aikana.

Pienten lasten tapaturmat

Alle 10-vuotiaalle lapselle sattuu tapaturmia yleisimmin kotona. Yleisimpiä lasten tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, tukehtumiset ja myrkytykset. Lapsille sattuu tapaturmia myös ulkoileikeissä, koulussa ja liikuntaharrastuksissa.

Koululaisten ja nuorten tapaturmat

Kouluikäisten tapaturmia sattuu eniten vapaa-ajalla, toiseksi eniten kouluajalla. Liikuntatunnit ja välitunnit ovat tapaturma-altista aikaa. Koulussa sattuvat vammat ovat pääosin lieviä ruhjeita, avohaavoja, mustelmia, kuhmuja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Arvion mukaan joka kymmenes peruskouluikäinen joutuu tapaturmaan kouluvuoden aikana.

Työikäisten tapaturmat

Yleisimpiä kotitapaturmatilanteita ovat kaatuminen, liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Miehillä tapaturmia sattuu eniten huolto- ja korjaustöissä, naisilla ruoanvalmistamisen ja siivoamisen yhteydessä.

Ikääntyneellä on omat vaaransa

Kaatuminen, putoaminen, kompastuminen ja liukastuminen ovat vanhojen ihmisten yleisimpiä tapaturmia. Usein osasyynä on huimaus ja heikentynyt näkö. Niitä sattuu kotona, ulkona ja hoitolaitoksissa. Seuraukset voivat olla vakavia, esimerkiksi lonkkamurtuman vuoksi moni iäkäs henkilö menettää itsenäisen liikkumiskykynsä ja joutuu pysyvään laitoshoitoon.Terveydestä huolehtiminen ehkäisee ikäihmisten tapaturmia.

Suurin osa tapaturmista on vältettävissä

Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa työssä, liikenteessä, kodissa ja vapaa-ajalla. Vastuu on itsellämme, koska me tunnemme parhaiten toimintaympäristömme ja tapamme. Vaaratekijät voidaan poistaa oma-aloitteisesti usein pienilläkin toimenpiteillä ja tottumusten muutoksilla. Tähän kuuluu mm. huomion kiinnittäminen riskeihin, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen sekä huolehtiminen omasta ja muiden turvallisuudesta käytettävissä olevin keinoin.

Tapaturmien torjunnan kannalta keskeisintä on se, kuinka ihmiset suhtautuvat turvallisuuteen elämän eri toimintaympäristöissä kotona ja vapaa-aikana, työssä ja liikenteessä.

Valtioneuvoston 23.9.2004 hyväksymä "Arjen turvaa - Sisäisen turvallisuuden ohjelma" on asettanut tavoitteeksi, että

  • Suomi nousee kaikissa onnettomuusmuodoissa vuoteen 2012 mennessä viiden parhaimman maan joukkoon eurooppalaisessa turvallisuusvertailussa.
  • Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleiden määrä puolittuu.
  • Liikenneturvallisuus paranee ja vuonna 2010 liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain enintään 250 henkilöä vuodessa.

Sisäinen turvallisuus kehittyy yhteiskunnan ja yksilön yhdensuuntaisen toiminnan tuloksena.