Palokuolemat

Kuluvan vuoden palokuolematilastoa julkaisee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Palokuolematilasto laaditaan mediaseurannan perusteella ja sitä päivitetään kuukausittain.

Tulipaloja syttyy rakennuksissa vuosittain 6 000 – 7 000. Yli 95 % kuolemaan johtavista tulipaloista syttyy asuinympäristössä. Tulipaloissa kuolleiden määrä on tilastojen mukaan keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Vuosina 1997-2007 Suomessa on kuollut tulipaloissa vuosittain 75-126 ihmistä.

Kuolemaan johtavan tulipalon yleisin syttymissyy on tupakointi

Kuolemaan johtavien tulipalojen yleisimmät syttymissyyt ovat:

  • tupakointi (n. 30%)
  • tahallinen sytyttäminen (n. 15 %)
  • huolimattomuus tulenkäytössä (n. 15%)
  • sähkölaite (alle 15%)
  • syttymissyytä tiedetä (n. 25%)

Runsaalla alkoholin käytöllä arvioidaan olevan vaikutusta palon syttymiseen tai palon seurauksiin.

Tupakointi ja siihen liittyvä huolimaton tulenkäsittely on kuolemaan johtaneiden tulipalojen yleisin syttymissyy (30 %). Suurimmassa osassa tapauksista on kyse tupakoinnista vuoteessa tai sohvalla.

Suomen palokuolemaluvut ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita

Palokuolemien määrä Suomessa on suhteessa muiden Länsi-Euroopan maiden palokuolemiin huomattavan suuri. Suomessa kuolee tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin muissa pohjoismaissa. Suurten ikäluokkien ikääntyessä palokuolemien määrän on ennustettu Suomessa edelleen kasvavan.

Miksi ihmisiä kuolee tulipaloissa?

Selviytyäkseen tulipalosta asukkaan on itse poistuttava palavasta asunnosta tai hänet on pelastettava.

Asukkaan on ymmärrettävä, että tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi muutamassa minuutissa, ja että hänen on itse pystyttävä poistumaan nopeasti palavasta asunnosta. Pelastautuminen edellyttää palon nopeaa havaitsemista ja nopeaa poistumista. Palovaroitin tunnistaa savun herkästi ja varoittaa tulipalosta kovalla hälytysäänellä. Ääni herättää nukkuvankin ihmisen.

Ihmisen oma toiminta ratkaisee. Jos asukas ei itse kykene poistumaan asunnosta, ovat selviytymismahdollisuudet pienet.

Miksi asukasta ei ehditä pelastaa ajoissa?

Tulipalo kehittyy nopeasti hengenvaaralliseksi. Jos asukas ei poistu asunnosta, on auttajilla parhaimmillaankin aikaa vain 2 – 3 minuuttia asukkaan pelastamiseen. Palokunta ei myöskään ehdi pelastamaan ajoissa, jos yksin asunnossa oleva asukas ei kykene itse poistumaan. Palokunta saapuu palopaikalle parhaimmillaan kuuden minuutin kuluessa siitä, kun palosta on tehty hätäilmoitus.

Mikä estää poistumisen palavasta asunnosta?

Ulospääsy palavasta asunnosta tai rakennuksesta voi estyä monesta eri syystä:

  • Jos palovaroitin puuttuu, tulipaloa ei havaita ajoissa.
  • Asunnosta ei ehkä enää päästä ulos tavanomaista reittiä käyttäen.
  • Tulipalo voi estää myös muiden poistumisreittien käytön.
  • Ulospääsy voi estyä, jos ulko-ovet on lukittu niin, ettei niitä saa auki.

Miksi asukas ei poistu palavasta asunnosta?

Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Puutteet voivat liittyä liikuntakykyyn, havaintokykyyn tai ymmärryskykyyn.

Tulipaloon joutumisen ja palokuoleman riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi köyhyyden, yksinäisyyden, työttömyyden, eriarvoisuuden, sairauden tai päihteiden käytön vuoksi syrjäytyneet.

Asukas ei pysty poistumaan asunnosta ulos, jos hän

  • on esimerkiksi liikuntakyvytön invalidi tai vanhus
  • ei havaitse tulipaloa, koska on alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen
  • ei ymmärrä tilanteen vakavuutta eikä osaa poistua (esimerkiksi pienet lapset).

Paloturvallisuustyön lähtökohta on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tulipalossa

Palokuolemien suurta määrää ei voi hyväksyä. Palokuolemat ovat turhia ja ne eivät satu vahingossa. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus paloturvalliseen asuntoon.

Palokuolemia voidaan vähentää parantamalla asumisen paloturvallisuutta. Tämä tapahtuu viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyöllä sekä ihmisten omatoimisuutta lisäämällä.

Keinoja palokuolemien ehkäisemiseksi

Palokuolemia voidaan vähentää parantamalla asumisen paloturvallisuutta. Turvallisuus on yhteistyötä ja tähän yhteistyöhön tarvitaan sekä pelastusviranomaisia, muita viranomaisia ja yhteisöjä sekä jokaista ihmistä.

Pelastuslakiin on kirjattu useita sekä pelastusviranomaisia että kansalaisia velvoittavia määräyksiä, joilla edistetään hyvää turvallisuuskulttuuria sekä vähennetään tulipaloja ja muita onnettomuuksia.

Jokamiehen tulenkäsittelytaidot

  • Osaatko sinä toimia oikein tulipalossa?
  • Tunnistatko palovaroittimen piipityksen?
  • Ymmärrätkö palovaroittimen piipityksen merkityksen?
  • Osaatko käyttää alkusammutinta?
  • Osaatko tehdä hätäilmoituksen 112:een?
  • Ymmärrätkö varoittaa muita vaarassa olevia?
  • Poistutko omatoimisesti turvalliseen paikkaan?

Ihminen itse vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen. Omalla toiminnallaan ihminen luo turvallisuutta tai riskeeraa sen.

Tulipaloja voidaan ehkäistä tehokkaasti puuttumalla tulipaloja aiheuttaviin syihin kuten tupakointiin huolimattoman tulenkäsittelyn yhteydessä. Alkoholin merkitys vaaratekijänä on erityisen suuri tulenkäsittelyn ja tupakoinnin yhteydessä. Alkoholi heikentää arviointi- ja havaintokykyä, hidastaa reagointinopeutta ja alentaa tarkkaavaisuutta. Palokuolemien riskiryhmä on runsaasti alkoholia käyttävät keski-ikäiset miehet.

Tulenkäsittelytaidot auttavat jokaista ennaltaehkäisemään tulipalojen syttymistä. Tulenkäsittelyyn liittyvät perusasiat tulisi jokaisen ihmisen tietää ja ymmärtää sekä osata toimia niiden mukaisesti.

Jokamiehen paloturvallisuustiedot ja paloturvallisuustaidot

  • Tulta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen.
  • Avotulta ei saa sytyttää, jos tulipalon vaara on ilmeinen.
  • Jokainen on velvollinen torjumaan uhkaavan tulipalon ja sammuttamaan syttyneen tulipalon.
  • Jokainen on velvollinen valvomaan, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ehkäisemiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
  • Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa.
  • Palovaroittimen toimivuus on tarkistettava säännöllisesti, suositus on kerran kuukaudessa.
  • Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa.
  • Rakennukset on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen.
  • Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla tai kellarissa niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara.
  • Jos tulipalon vaara lisääntyy korjaustöistä tuntuvasti, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Mistä opin jokamiehen tulenkäsittelytaidot?

Paloturvallisuuteen liittyviä perustietoja ja -taitoja opetetaan koulussa perusopetuksen yhteydessä. Koulussa saatuja tietoja ja taitoja täydennetään ja harjoitellaan aikuisiässä työelämän erilaisissa turvallisuuskoulutuksissa. Pelastuslaitosten tehtävänä on myös antaa pelastustoimen valistusta ja neuvontaa.

Asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelma

Asumisen turvallisuuden toimenpideohjelma hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä 15.12.2006 ja ohjelman toimeenpanosuunnitelma sisäisen turvallisuuden seurantaryhmässä 26.2.2007. Asumisen paloturvallisuusohjelman toteuttamiseen osallistuvat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö.

Asumisen paloturvallisuuden kehittämistyöryhmän asettaminen

  • Asumisen paloturvallisuuden kehittämistä edistämään asetetaan laaja-alainen yhteistyöelin, joka raportoi toimenpiteistään sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaryhmälle.

Paloturvallisuusvaatimusten säätäminen savukkeille eli itsestään sammuvat savukkeet

  • Säädetään paloturvallisuusvaatimukset savukkeille Suomessa
  • Suomi pyrkii nopeuttamaan Euroopan komission päätöstä paloturvallisuusvaatimusten säätämisen tähtäävän valmistelutyön aloittamisesta.
  • Suomi tekee aloitteen itsestään sammuvia savukkeita koskevan eurooppalaisen standardin laatimiseksi kevään 2007 aikana.

Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet pakollisiksi uusissa rakennuksissa.

  • Säädetään sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien asentaminen pakolliseksi uudisrakentamisen yhteydessä.

Riskiryhmiin kuuluvien asumisen paloturvallisuuden parantaminen

  • Riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalveluista päätettäessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä sisäasiainministeriön kanssa laadittavaa toimintamallia. Mallissa arvioidaan riskiryhmien asuinrakennusten ja hoitolaitosten paloturvallisuus, jotta ketään ei asuteta paloturvallisuudeltaan riittämättömiin rakennuksiin.
  • Kehitetään lääninhallitusten sosiaalipalvelutiloja koskevan valvonnan toimivuutta sekä paloturvallisuusvaatimusten ottamista huomioon (sosiaalitoimen soveltamisohjeet sekä rakennuslainsäädännön paloturvallisuusvaatimusten (E1) tulkinnat).
  • Selvitetään mahdollisuus laajentaa lääninhallitusten valvontakäytännöt koskemaan myös lupakäytäntöjen ulkopuolista erityisryhmien asumista.
  • Parannetaan erityisryhmien asumisyksiköiden sekä yksittäisten tukiasuntojen paloturvallisuustasoa (suojaustaso) sekä arvioidaan jälkikäteen asennettavien automaattisten sammutuslaitteistojen tarvetta niissä.
  • Arvioidaan valtion erillisrahoituksen tarve riskiryhmien asumisturvallisuuden parantamiseksi automaattisten sammutuslaitteistojen avulla.
  • Parannetaan asuntojen turvallisuutta peruskorjausten yhteydessä lisäämällä turvallisuustekniikkaa.
  • Kehitetään valtion asuntorahaston turvallisuuskorjaamisen rahoittamista.

Pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyön tehostaminen

  • Pelastusviranomaisten palontutkintaa ja palokuolemien seurantaa kehitetään ja toimintakäytännöt vakiinnutetaan.
  • Kaikki vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot vuosina 2007–2008 tutkitaan yhteistyössä Pelastusopiston, pelastusviranomaisten ja poliisin kanssa.
  • Pelastusviranomaisten käyttämät turvallisuusselvitystulkinnat ja –käytännöt yhdenmukaistetaanVaihtoehtoiset nuohouksen järjestämistavat
  • Palotarkastustoimintaa uudistetaan kehittämällä riskiarvioon perustuvaa menetelmää palotarkastusten kohdentamiseksi entistä tehokkaammin riskikohteisiin
  • Tulenkäsittelyyn liittyviä perusasioita painotetaan paloturvallisuusvalistuksessa ja neuvonnassa
  • Pelastussuunnitelmien sisältöä kehitetään ottamalla huomioon entistä paremmin onnettomuuksien ehkäisy
  • Pelastuslaitosten toimintavalmiuden kehittäminen
  • Pelastushenkilöstön työssä jaksamisen kohentaminen
  • Pelastuslaitosten suuronnettomuusvalmiuksien kehittäminen
  • Pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän käyttöönottaminen
  • Sisäasiainministeriön johtamisjärjestelyjen ja eri toimijoiden tilannekuvien yhdistäminen